Sunnuntai oli täydellinen syyspäivä, juuri sellainen jolloin ei vihaa syksyä vaan haluaa ottaa siitä kaiken mahdollisen ilon irti. Jotta kaikki hetket ihanasta vapaapäivästä saatiin hyödynnettyä, oli perheemme valokuvaaja, poikaystäväni, laitettava valokuvaamaan. Itse istuin siinä aivan vieressä Skatanniemen rantakalliolla ja nautin auringonpaisteesta ja ohi lipuvista laivoista.
Jos itse olisin kuvannut, olisi kuvien onnistuminen ollut "hiukan" hataralla pohjalla ja aikaa olisi mennyt paaaaljon enemmän. Valokuvauksen opetteluunkaan ei oikein ollut aikaa, silloin emme olisi ehtineet ystäviemme kanssa ravintolaan nauttimaan 10 euron aterioita ja sen jälkeen elokuviin Le Havrea katsomaan.
Elokuvan jälkeen Salakaupan ohitse kävellessämme jouduimme taas pysähtymään. Esittelin jälleen kerran kaikille mistä ihanuudesta vielä haaveilen.. Yritän kyllä kovasti taistella vastaan. Olisiko joulupukki kuitenkin armelias?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti