Eilen levisi Facebookissa linkki jossa kerrottiin mitä asioita ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan.
1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää omaa elämääni, eikä elämää, jota minulta odotettiin.
2. Toivon, etten olisi tehnyt niin paljon töitä.
3. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta osoittaa tunteeni.
4. Toivon, että olisin pysynyt yhteydessä ystäviini.
5. Toivon, että olisin antanut itseni olla onnellisempi.
Lähde: Bronnie Waren kotisivu Inspiration and Chai
Aika paljon nämä viisi kohtaa pisti omaa elämää ajattelemaan. Juuri eilen (ja tänään ja varmaan vielä huomennakin) painiskelin kahden työn keskellä. En tiedä kuinka ehdoton uskallan ja haluan olla "en tee viikonloppuisin töitä" -vaateeni kanssa, jos tiedän että apuani kuitenkin tarvittaisiin. Pistänkö oman jaksamiseni muiden edelle...? Ehkäpä en.
Kuvassa olevan "Muista elät vain kerran" -laatan kaveriksi oli hyvä laittaa kello. Elämäni on AINA pyörinyt kellon ja kalenterin ympärillä. En tiedä koska osaan oikein hellittää. Ettei sitten tarvitsisi katua kuolinvuoteella. Ei sillä ettäkö muka katuisin elettyä elämääni kalenteri aina laukussa. En voi sanoa, että "en vaihtaisi pois päivääkään", mutta noin laajemmalti koen saaneeni enemmän kuin mistä taas olen joutunut luopumaan.
Uskon, että elämässä aina olisi jotain parannettavaa, aina voisi olla edes vähän onnellisempi. Onneenkin vaikuttaa niin moni asia, sekä itsessä että lähiympäristössä. Ja vähän kauempanakin.
Laatat ostin muuten nyt viikonloppuna Terraviivalta Korjaamon markkinoilta. Olen pohtinut ja pähkinyt tekstilaattojen ostamista ensin Kaapelitehtaan Design Marketissa ja sitten Habitaressa. Nyt sitten päätin laatat ostaa kun kerta perheen herrakin oli mukana valitsemassa oman suosikkinsa. Keskimmäinen laatta jotenkin kiehtoo minua, tuo mieleen Iittalan Kastehelmi -sarjan. Tekstilaatan valitsin tietysti muistuttamaan lähinnä itseäni työtahdin hiljentämisestä. Oikeanpuolimmainen oli taas poikaystävän ehdoton valinta heti ensinäkemältä.
Muistetaan elää niin, ettei tarvitse myöhemmin katua tekemättömiä asioita!
--
Yesterday I saw many links in the Facebook about Bronnie Waren and her article Recrets of the dying. These five sentences made me think about my own life. Is there something in my life that I might be regretting when dying.
1. I wish I'd had the courage to live a life true to myself, not the life others expected of me.
2. I wish I didn't work so hard.
3. I wish I'd had the courage to express my feelings.
4. I wish I had stayed in touch with my friends.
5. I wish that I had let myself be happier.
I think the second one is the one for me. I have always lived a life that I have a calendar with me all the time. I usually have been the one who says that I can´t because I have trainings or I can´t because I have to work. At the same time I can´t say that I regret my life. I think that I still have achieved much more than I have had to give up.
These ceramic tiles in the picture I bought from the market where small private entrepreneurs sold their new products. Finnish brand Terraviiva produces handmade tiles. I bought these three after seeing these many times and after many thoughts about do I need them. The text in the first one is “Remember you only live once” in Finnish. This is for me to settle down even for a moment.
Let´s live our lives the way that we don´t have to regret anything!
Päätin luoda pientä mutta suurta -blogilleni englanninkielisen Twitter -tilin. Aiemmin luomani MOOMINdreams on käytössäni myös, mutta siinä luonnollisesti keskityn Muumeihin. NordicDESIGNworldissa kerron osittain samoista asioista kuin täällä blogissanikin, mutta yritän kerätä Twitteriin aina myös vinkkejä mm. ajankohtaisista alennus-ja ystävämyynneistä! Tervetuloa mukaan!
