Made in Finland vs. Made in China

Lähes päivittäin törmään keskusteluun suomalaisen designin valmistuksen siirtymisestä ulkomaille. Oli kyseessä sitten muumimukit tai mitkä tahansa suomalaisen brändin tuotteet, niin samoja argumentteja kertaan mielessäni. Muumipalstoilla keskusteluun en ole kerta toisensa jälkeen jaksanut lähteä mukaan, vaan ajattelin nyt koota ajatukseni yhteen paikkaan blogikirjoituksen muodossa.

Suurin osa nykyisistä uusista muumimukeista on valmistettu Thaimaassa ja se tuntuu herättävän närää keräilijöiden keskuudessa. Silti suurin osa asiasta mainitsevista on hankkinut kyseisiä Thaimaassa tuotettuja mukeja kaksin käsin vitriinit ja kaapit täyteen. Kyllä joukostamme löytyy niitäkin jotka mukien ostamisen on valmistusmaan muuttuessa lopettaneet, mutta luulisin, että harvassa he kuitenkin ovat. Ja nyt puhun nimenomaan muumimukikeräilijöistä, en niinkään ihmisistä jotka silloin tällöin ovat mukeja ostelleet.

On tärkeää, että asiasta keskustellaan, mutta usein argumentit ovat melko suppeita ja kapeakatseisia ja usein täynnä väärää informaatiota. Samaan hengenvetoon kun valmistusmaasta purnataan, kysytään josko Thaimaasta muumimukeja saisi pilkkahintaan ostettua kun ne kerran siellä valmistetaan. Eli aiheessa päästään lähes aina siihen, että loppujen lopuksi monelle hinta on kuitenkin se joka viimeisen niitin päätökseen iskee, ei niinkään se itse suomalaisuus.

Itse olen täysin valmis maksamaan lisää tuotteesta joka on läpinäkyvästi käsintehty. Olen myös valmis maksamaan enemmän tuotteesta joka on valmistettu kokonaisuudessaan läpinäkyvästi Suomessa. Toisaalta olen myös valmis ostamaan itselleni tuotteen jonka lapussa lukee Made in Portugal tai Made in China. Se minkä yrityksen tuote on, määrittelee pitkälti sen, minkälainen mielikuva yrityksestä minulla on ja miten voin luottaa tuotteen laatuun ja toisaalta yritysvastuullisuuteen.

Käsittääkseni alkuperämaata ei ole pakollista tuotteessa kertoa, mutta läpinäkyvyyden lisäämiseksi monet yritykset kuitenkin sen kertovat, huolimatta siitä, että tuotetta ei Suomessa olisikaan valmistettu. Alkuperämaa tulee kuitenkin vähintään tuotteen pakkauksessa mainita. Ei varmasti ole suomalaista yritystä joka ei Suomessa valmistetussa tuotteessaan Made in Finland -tekstiä esittele. Tottakai se tuo lisäarvoa. Mutta ovatko kaikki ihmiset siltikään valmiita maksamaan tuotteesta enemmän jos lapussa lukee Made in Finland? Eivät, koska kaikilla ei ole siihen varaa, tai kiinnostusta.

Ennen en ole itse ollut pahemmin kiinnostunut mistä ostamani yksittäinen tuote tulee (muumimuki tai mikä muu tuote tahansa). Olen ollut kiinnostunut itsekkäästi hinnasta, ulkonäöstä ja hinta-laatusuhteesta. Myöhemmin olen alkanut kiinnostumaan yksittäisten tuotteiden sijaan suomalaisista merkeistä ja suomalaisesta suunnittelusta, suunnittelusta ja tuotekehityksestä joka tehdään Suomessa suomalaiseen tarpeeseen/lähtökohtiin.

Käsi sydämellä voin sanoa, että yhden käden sormilla on laskettavissa kerrat jolloin suomalaisen design-tuotteen laatuun (valmistusmaasta riippumatta) olen joutunut pettymään. Suomalaisesta huonosta laadusta ei julkisesti valiteta mutta ulkomaalaisesta kyllä. Yritysten omat laatuvaatimukset ovat samat Suomessa ja ulkomailla tuotetuissa tuotteissa ja näin kuuluisi myös kuluttajien vaatimusten olla. Harvemmin kuitenkaan kuulee suomalaisen tuotannon huonolaatuisuudesta. Ja toisaalta hyvä niin. Mutta tuskin tilanne kuitenkaan 100 prosenttisesti niin on, että suomalainen tuotanto alalla kun alalla olisi täysin virheetöntä.

Usein tuotevalmistuksessa tarvitaan sellaista erityisosaamista jota yrityksellä itsellään ei ole saatavilla. Silloin tarvitaan osaamista alihankintana joko Suomesta tai maailmalta. Pelkkä hinta ei ole määräävä tekijä vaan huomioon on otettava myös mm. nopeastikin juostavat tuotantokapasiteetit ja toimitusajat sekä yhtälailla myös paljon puhuttava vastuullisuus kuten työolosuhteet. Kun puhutaan suomalaisista design-yrityksistä, alihankinnan työolosuhteista ollaan hyvinkin tarkkoja ja prosessin eri vaiheissa tuotantoa ja työolosuhteita valvotaan esimerkiksi auditoinnein, niin itse alihankintana valmistusta ostavan yrityksen kuin riippumattoman tahonkin toimesta.

Kysynnän kasvu on pakottanut monet suomalaiset yritykset osittain ulkomaille esimerkiksi siksi koska tuotantokapasiteetti Suomen tehtailla ei riitä. Miksi sitten tehtaita ei perusteta Suomeen lisää ja niitä vaan lakkautetaan entistä enemmän? No niistä kustannussyistä. Kyllä me suomalaiset palkansaajat olemme esimerkiksi yksi syy tuotannon siirtymiseen ulkomaille. Voimme siis kaikki katsoa rohkeasti peiliin samalla kun puhumme positiivisessa, neutraalissa tai negatiivisessa sävyssä ulkomaille siirtyneestä tuotannosta. Emme me palkansaajat ole tietysti ainoa kustannus, mutta iso osa kuitenkin. Haluamme lisää palkkaa ja haluamme saada kaikkea samaan aikaan entistä halvemmalla.

Mikä sitten vaikuttaa itse tuotteen myyntihintaan? Nopeasti ajateltuna tuotteen valmistamisen siirtäminen esimerkiksi Kiinaan tarkoittaa alhaisempia tuotantokustannuksia, joten automaattisesti sen kuuluisi näkyä myös kuluttajien maksamassa hinnassa. Samaan aikaan kun tuotantoa yrityksessä kuin yrityksessä on vähitellen siirretty Suomesta pois, on esimerkiksi raaka-ainekustannukset nousseet.

On selvää, että nykypäivänä esimerkiksi laadukkaat tuotantovaatimuksia vastaavat raaka-aineet maksavat aiempaa enemmän. Nykyään kiinnitetään enemmän huomioita tottakai laatuun ja turvallisuuteen, mutta myös tuotteen pitkäikäisyyteen ja kierrätettävyyteen. Nämä tekijät nostavat vaatimuksia ja niin ikään myös tuotteen raaka-aineiden hintaa. Kyllä ainakin minä olen valmis maksamaan enemmän tuotteesta jos tiedän, että se on turvallinen käyttää ja sen valmistamisessa ei ole käytetty esimerkiksi haitallisia kemikaaleja.

Kun puhutaan tuotteen muista kustannuksista ei tarvitse kauaa miettiä kun jo keksii mitä muita asioita edellä mainittujen lisäksi tuotteen hintaan vaikuttaa. Esimerkiksi suunnittelu ja tuotekehitys, markkinointi ja jakelu.

Kun mietitään yksittäistä tuotetta joka päätyy aikanaan kauppaan myyntiin, se on käynyt läpi karkeasti jaoteltuna mm. seuraavat tuotantovaiheet: luonnos - piirtäminen - värien suunnittelu - kaavioiden valmistus - prototyypin valmistus - hyväksyntä / korjaukset - erilaiset tuotantoon saamiseen liittyvät valmisteluvaiheet tuotteesta riippuen - tuotanto - viimeistely - laatuluokitus - pakkaaminen - jakelu - hinnoittelu - myyntihyllyyn asettelu valmiina tuotteena. Välissä on hoidettu mm. suositeltujen jälleenmyyntihintojen määrittelyä, nimien määrittelyä, kampanjasuunnittelua sekä esimerkiksi markkinointia kuluttajille.

Tiedän että siellä jo luetaan pomppien eteenpäin odottaen koska mainitsen sanan kate tai myyntivoitto.

Suomalaista designia Suomeen ja maailmalle käsityönä tuottava ystäväni kertoi pakkausmateriaalien kilpailutuksesta Suomessa. Edullisin (huom. edullisin!) vaihtoehto pahvilaatikolle Suomessa lukuisilta palveluntarjoajilta muutaman sadan kappaleen erälle oli reilu 11 € / kpl ja Kiinasta saman laatikon kierrätetystä ja edelleen kierrätettävästä materiaalista sai painatuksilla muutaman päivän sisällä kotiinkuljetettuna n. 2 € kappalehintaan. Tässä kohtaa on hyvä meidän jokaisen miettiä yrittäjän näkökulmasta olisiko itse valmis maksamaan tyylikkäästä laatikosta tuotteelleen 11 € vai 2 €. Hintaero on järkyttävä. Ja jos kovemman kotimaisen pakkaushinnan siirtäisi suoraan tuotteen hintaan, näkyisi se todennäköisesti tuotteiden kappalemääräisessä myynnissä tai vastaavasti hyvin radikaalisti katteessa.

Nykypäivänä kysyntä kotimaassa valmistetusta tuotteesta sillä hintatasolla jolla sitä voidaan myydä, ei välttämättä riitä siihen volyymiin, joka tarvittaisiin kannattavuuden ylläpitämiseksi. Tilastokeskuksen sivuilla ensimmäinen yrityksen määritelmä on yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Oli valmistus missä tahansa, on selvää, että mikään yritys ei ole voittoa tavoittelematon.

Niin kauan kuin maailmalla tehdään työtä pienemmällä palkalla kuin me suomalaiset olemme valmiita tekemään, valmistus ei palanne Suomeen. Oli tuotteen valmistusmaasta kukin mitä mieltä tahansa, loppujen lopuksi ne teot ovat niitä jotka määräävät. Ostopäätös on avainasemassa, ei sanalliset valitukset.

Mikään tätä aihetta koskeva peruste, puolesta tai vastaan, ei ole yksiselitteisen mustavalkoinen, mutta tässä eräänlaista näkökulmaa asiaan. Minä olen sitä mieltä että suomalainen suunnittelu eli suomalainen design on arvokasta josta pitää edelleen pitää kiinni ja josta minä henkilökohtaisesti olen valmis maksamaan.


--

There are not black and white explanations when discussing about where different products are made in and how does that influence on the product and for example its price. This blog text is about Finnish design (mostly moomin mugs) which are no longer produced in Finland.